Tiede ja teknologia

A.I.-älykkyydestä puhuttaessa tarkoitetaan tekoälykkyyttä. Nykymaailmassa lähes kaikki rakentuu tekoälykkyyden varaan aivan pienistä ja arkisistakin asioista lähtien.
Tekoälykkyys voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri tasoon: heikkoon tekoälyyn, joka toimii erilaisissa rajoitetuissa tehtävissä eikä omaa itsenäistä tietoisuutta tai tahtoa, vahvaan tekoälyyn, jolla on ihmisen kaltainen laaja tietoisuus ja kyky ajatella itsenäisesti, sekä supertekoälyyn, joka ylittää ihmismielenkin kyvykkyyden.
Näistä kolmesta heikko tekoälykkyys on yleisimmässä käytössä ja sitä hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa tietokoneohjelmistoissa. Kyborgeilla sekä osalla roboteista on vahva tekoäly, mutta kehittyneimmät yksilöt voivat yltää supertekoälykkyydenkin tasolle.

Robotit luotiin alunperin auttamaan ihmisiä ja suorittamaan heidän puolestaan tehtäviä, jotka ovat heille itselleen liian vaarallisia, vaativia tai työläitä. Robotteja on käytetty muun muassa teollisuudessa, kirurgiassa ja sotilaallisissa sovellutuksissa, mutta myöhemmin niitä on kehitetty myös yksittäisille kuluttajille sekä viihdekäyttöön. Enää robottien ainoa tarkoitus ei kuitenkaan ole vain palvella ihmistä. Vahvan tekoälyn omaavat robotit voivat viettää täysin itsenäistä elämää, vaikka jotkut pysyttelevätkin isäntänsä rinnalla — joko omasta halustaan tai vastentahtoisesti.
Kyborgi on elollinen olento, tyypillisesti ihminen, johon on yhdistetty tekniikkaa. Kyborgeilla on oma tahto sekä laaja tietoisuus, mutta ne ovat fyysisesti vahvempia ja kestävämpiä kuin elolliset olennot. Kyborgiksi voidaan lukea kaikki, joilta on korvattu useita elimiä tai kehonosia robottiosilla. Yksittäinen robottiosa ei siis vielä tee kenestäkään kyborgia. Kehittyneimpiä yksilöitä ei välttämättä edes tunnista päältäpäin kyborgiksi, sillä ne saattavat muistuttaa ihan tavallista ihmistä tai muuta elollista olentoa.

Edistyksellisen tieteen ja teknologian ansiosta myös sairaanhoito on kehittynyt valtavasti. Monien vaikeasti hoidettavienkin sairauksien parantamiseksi on onnistuttu luomaan uusia tehokkaita lääkityksiä sekä muita hoitomuotoja. Laadukas sairaanhoito ei kuitenkaan ole ilmaista, ja vähävaraisilla voi olla hankaluuksia jopa tavallisten särkylääkkeiden hankkimisessa.

Sairaudet ja kulkutaudit piinaavat etenkin Ylisen pohjoisosissa asuvaa väkeä. Alueen kehnot elinolot vauhdittavat tautien leviämistä, eikä heillä välttämättä ole varaa tai keinoja hoitaa niitä. Halkeutuneiden mukana on tullut lisäksi täysin uusia taudinaiheuttajia, joiden levittämiä sairauksia ei vielä tunneta tai pystytä parhaallakaan hoidolla parantamaan.

Geenimanipulointi on kiistanalainen tieteenlaji, jonka keinoin elollisia olentoja pyritään muokkaamaan ja "parantelemaan", eli yleensä joko korjaamaan epätäydellisyyksiä tai luomaan uusia ominaisuuksia. Kloonaaminen lienee geenimanipuloinnin paheksutumpia haaroja, sillä sen koetaan loukkaavan yksilön ainutlaatuisuutta. Geenimanipulointia harjoittavat pitävätkin usein matalaa profiilia mieluummin kuin mainostavat hoitojaan julkisesti.
Vaikka geenimanipuloinnin eettisyys jakaa vahvasti mielipiteitä ja touhuun liittyy paljon riskejä, voidaan sillä oikein hyödynnettynä saada aikaan hyvääkin; sen avulla on esimerkiksi selätetty geneettisiä sairauksia, joita ei mitenkään muuten olisi pystytty parantamaan.

Kynnys kaikenlaiseen kirurgiseen kehonmuokkaukseen on myös madaltunut paljon sadassa vuodessa. Toimenpiteet ovat turvallisia ja tulokset hyviä, joten yhä useammat uskaltavat kokeilla niitä.
Proteesit ovat huipputeknologiaa. Esimerkiksi tekoraajat toimivat yhtä hyvin kuin aidotkin, ellei peräti paremmin. Proteeseihin on mahdollista asentaa myös lisäominaisuuksia, kuten silmäproteesissa zoomaus sekä tarkennus kohteeseen, ja käsiproteesi voi vaikkapa muuttua tarpeen vaatiessa aseeksi. Jotkut menevät niinkin pitkälle, että korvaavat täysin terveitä kehonosia tai elimiä proteeseilla ja robottiosilla, kunnes heidät voi lopulta laskea jo kyborgiksi.