Verivala

Verivala on metaihmisistä ja kyborgeista koostuva ryhmä, joille tehtiin salaisessa laboratoriossa geenimuuntelua sekä kehonmuokkausta vasten tahtoaan, ja jotka vapauteen päästyään haluavat kostaa kokemansa vääryydet.
Alta löydät lisää infoa ryhmän taustoista, tavoitteista, suhteista ja kaikesta muusta olennaisesta.







Japaninmerellä 50 kilometrin päässä Busanista siintää saari, jonka uumenissa piilevät sodan aikaan rakennetun maanalaisen laboratorion jäänteet. Se oli yksi Etelä-Korean monista valtion omistamista laitoksista, jossa ihmistä muunneltiin geenimanipulaation ja kehonmuokkauksen keinoin paremman sotamenestyksen toivossa.

Sodan päätyttyä laboratorion toiminta lakkautettiin liki 30 vuodeksi. Kaikkia rauhan solmiminen ei kuitenkaan miellyttänyt, ja etenkin monet sodan kulisseissa toimineista metaihmisiä sekä kyborgeja kehitelleistä tietelijöistä olivat edelleen vankasti sillä kannalla, että muukalaiset tuli hävittää maapallolta.
Niinpä laboratorion toimintaa jatkettiin, mutta tällä kertaa pienimuotoisemmin, tarkoin varjeltuna salaisuutena tuon muodostetun sisäpiirin ulkopuolisilta. Heidän tavoitteenaan oli jatkaa ihmisten parantelua ja luoda "supersotilaita" muukalaisten tuhoamiseen.

Laboratoriossa työskenteli parisenkymmentä tieteilijää. He olivat johtoasemassa ja päättivät laboratorion asioista, sekä suunnittelivat mitä kokeiluja, geenimuunteluja tai kehonmuokkauksia tehtiin kenellekin ja sanelivat käskyt alaisilleen. Tieteilijöiden alla oli muun muassa kirurgeja suorittamassa leikkaustoimenpiteitä sekä vartijoita, jotka pitivät huolen etteivät vangit — tai "kokeilut", niin kuin heitä kutsuttiin — hangoitelleet vastaan tai karanneet. Liian vaarallisiksi osoittautuneet ja laboratoriosta livahtaneet kokeilut surmattiin ennen kuin nämä vahingoittivat henkilökuntaa tai pääsivät lähtemään saarelta ja lavertelemaan laboratoriosta ulkomaailmalle.
Tieteilijät ja vartijat olivat touhussa mukana puhtaasti omasta tahdostaan, mutta muutamat kirurgeista sekä muusta hoitohenkilökunnasta olivat siepattuja ja työskentelivät laboratoriossa pakotettuina. Heidän katoamisensa sairaaloista peiteltiin hyvin — kuoleman lavastaminen muukalaisten uhriksi joutumalla oli tyypillisin tapa, jolla saatiin kätevästi lietsottua myös muukalaisvastaisuutta.

Laboratorion kokeilujen kohteina käytettiin ihmisiä; niin aikuisia, nuoria kuin lapsiakin. Kokeisiin kaapattiin pelkästään yhteiskunnan hylkiöitä, kuten kodittomia, köyhiä ja sairaita, joiden katoamista ei kukaan surisi, sekä jossain määrin muukalaisia. Muukalaisten geenejä yhdistettiin osaan kokeluista. Toisista rakenneltiin kyborgeja. Osalla taas suoritettiin vain tieteellisiä kokeita, jotta toimivimmat menetelmät ihmisen paranteluun löydettäisiin. Näissä kokeiluissa kuoli paljon ihmisiä, mutta se ei tuottanut ongelmaa — tilalle oli helppo löytää uusia.
Uhrien elinolosuhteet laboratoriolla olivat karut kuin vankilassa. He asuivat yksin äänieristetyissä ja ikkunattomissa valkoisissa huoneissa, eikä niissä ollut muita kalusteita kuin sänky ja wc. Vartijat pitivät heitä silmällä vuorokauden ympäri. Toisiaan he eivät nähneet, ellei se ollut tieteellisten kokeilujen nimissä välttämätöntä.

Laboratorion uudelleenkäynnistettyä toimintaa ehti jatkua 8 vuotta ennen kuin nousi kapina, jonka seurauksena moni henkilökunnasta kohtasi loppunsa ja laboratorio tuhoutui. Vankeina olleet uhrit pääsivät pakenemaan saarelta, mutta niin myös eloonjääneet työntekijät. Kapinointia ja pakoa oli toki yritetty aiemminkin, mutta epäonnistuneesti.

Vankien vapautumisesta on kulunut pian 2 vuotta. Vapaus toi kuitenkin mukanaan uusia haasteita, sillä laboratorion uhrien luottamus toisiin ihmisiin oli musertunut, ja monelle oli jäänyt pysyviä terveydellisiä haittavaikutuksia heille tehdyistä toimenpiteistä ja tieteellisistä kokeiluista.
Jotkut uhreista hajautuivat omille teilleen, kun taas toiset totesivat, että pystyivät turvautumaan ainoastaan toisiinsa ja päättivät pysyä yhdessä. Muodostunut ryhmä alkoi myöhemmin nimittää itseään Verivalaksi, ja löysi aikansa vaelleltuaan Busanin lähiseuduilta paikan, jonne asettua. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että laboratorion väen tuli maksaa teoistaan, ja kulkevat nyt kostonhakuista polkua, laboratoriosta livahtaneet työntekijät tähtäimessään.




Verivalan tärkein tavoite on tukea ja auttaa toisiaan toipumaan laboratoriolla kokemistaan traumoista. Laboratorion suorittamista geenimanipulaatioista, kehonmuokkauksista sun muista kokeiluista selvisi vain viidesosa uhreista, joita kaiken kaikkiaan oli yli 500, ja moni heistä kärsii yhä pysyvistä kokeilujen aiheuttamista haittavaikutuksista.
Ryhmän toiseksi tärkein tavoite onkin jäljittää laboratoriolta paenneet työntekijät jakaakseen näille ansaitsemaansa oikeutta omien kättensä kautta.

Verivalan jäsenet kokoontuvat tukikohdassaan hylätyllä tehtaalla Busanin lähiseuduilla vähintään kerran viikossa punomaan suunnitelmia tavoitteidensa edistämiseksi, mutta saattavat muutenkin vain hengailla siellä. Osa on asettunut pysyvästi asumaankin tukikohtaan.




Verivalassa jokaisen on jollakin tavoin avustettava ryhmää tai osallistuttava sen toimintaan; pelkkää mukana loisimista muiden kustannuksella ei katsota hyvällä. Ryhmässä on tiettyjä asemia, joihin tarvitaan osaavia tekijöitä, mutta jäsenet voivat käyttää tietojaan ja taitojaan hyväksi myös muissa kuin alla luetelluissa tehtävissä. Asemasta tai tehtävästä riippumatta ryhmän jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.

Johtaja (tällä hetkellä npc)
Verivalaa johtaa samainen henkilö, jonka ansiota kapina ja sitä seurannut pako laboratoriosta olivat. Hän on vastuussa ryhmän turvallisuudesta sekä sisäisen järjestyksen ylläpitämisestä. Verivalan asioita puidaan kuitenkin yhdessä, eikä johtaja tee tärkeitä ryhmää koskevia päätöksiä pelkästään oman päänsä mukaan kuulematta muiden mielipiteitä.

Johtajan oikea käsi/luotetut
Johtajan läheisimmät henkilöt, joille hän antaa sellaisia tietoja ja tehtäviä, joita ei luottaisi kenenkään muun huomaan.

Tiedustelijat
Etsivät johtolankoja laboratorion työntekijöistä ja vastaavat näiden jäljittämisestä, mutta välittävät myös muuta jakamisen arvoista tietoa ensin johtajalle, ja johtajan harkinnan mukaan koko ryhmälle.

Vartijat
Pitävät silmällä tukikohtaa lähiympäristöineen tunkeilijoiden varalta ja hälyttävät ryhmää lähestyvistä vaaroista. Vartijat vastaavat myös ansojen virittämisestä tehtaalle ja sen pihamaalle.

Varkaat/keräilijät
Hankkivat ryhmälle kaikenlaisia resursseja: tavaroita, ruokaa, lääkkeitä jne.

Parantajat
Pitävät huolta ryhmän jäsenten hyvinvoinnista ja osaavat parantaa ainakin lieviä ulkoisia vammoja/haavoja. Vakavampien haavereiden ja sisäisten vammojen hoitamiseksi on hakeuduttava sairaalaan, mutta niin tehdään vain todellisessa hengenhädässä, sillä ryhmän jäsenet kammoavat sairaaloita ja hoitohenkilökuntaa.

Rivijäsenet
Ovat mukana lähinnä saadakseen ryhmästä tukea ja turvaa, mutta avustavat toisia ja osallistuvat ryhmän toimintaan kykyjensä mukaan.

Muut tehtävät
Mitä tahansa muita tehtäviä, mistä on ryhmälle hyötyä.




Ryhmästä on sulautunut tiivis yhteisö laboratoriosta paettuaan; he ovat keskenään melkein kuin perhettä, vaikka laboratoriossa heidän ei annettu juuri nähdäkään toisiaan. Yhteiset koettelemukset saarella ja sen jälkeen ovat muodostaneet vahvan siteen heidän välilleen, sillä he saavat toisistaan korvaamatonta vertaistukea, jota kukaan muu ei voisi heille antaa.

Vaikka Verivalan jäsenistä oli tarkoitus kehittää supersotilaita muukalaisten hävittämiseksi, he eivät yleisesti ottaen ole muukalaisvastaisia — yksilötasolla ehkä, mutta kukaan ei varsinaisesti "metsästä" muukalaisia. Moni ryhmässä kokee toiset ihmiset mitään muita olentoja pahemmiksi hirviöiksi, ja he inhoavat erityisesti auktoriteetteja sekä sairaaloiden työntekijöitä.

Laboratorion henkilökunta on Verivalan perivihollinen. Heidän tärkeimpiin suunnitelmiinsa kuuluukin jäljittää laboratorion tuhosta selvinneet työntekijät ja tuoda nämä ryhmän eteen vastaamaan teoistaan.

Verivalan jäsenet pitävät petturin maineessa niitä, jotka ovat olleet saarella uhreina, mutta eivät siitä huolimatta osallistu heidän kostonjanoiseen toimintaansa tai ovat sitä vastaan.




Busanin lähiseuduilla, n. 20 kilometrin päässä kaupungin pohjoisrajalta kohoaa ränsistynyt tehdasrakennus, jonka Verivala otti haltuunsa hieman yli vuosi sitten. Ryhmä kokoontuu tehtaalla suunnilleen kerran viikossa, mutta moni on asettunut sinne pysyvästi asumaan, sillä heillä ei välttämättä ole muutakaan paikkaa minne mennä. Tehtaalla ryhmä on alttiimpi niin vaarallisille olennoille kuin halkeamillekin, mutta he kokevat silti olonsa turvallisemmaksi siellä kuin Busanissa.

Tehtaassa valmistettiin aikoinaan robotteja, mutta sodan syttyessä sen tuotanto seisahtui ja laitos autioitui tyystin. Ympäri tehdasta on edelleen nähtävissä tekeillä olleita korroosionsyömiä robotteja — jotkut niistä vain viimeisiä silauksia vaille valmiita. Robottien valmistukseen käytetyt laitteistot ovat kuitenkin rikki, eikä niillä tee mitään ennen korjaavia toimenpiteitä. Sähköjä tai juoksevaa vettäkään tehtaalla ei tällä hetkellä ole.
Tehtaan katot ovat paikoitellen romahtaneet sisään ja lähes kaikki ikkunat ovat säpäleinä. Kasvillisuuskin on ujuttautunut sisätiloihin ikkunoista sekä seinien ja lattioiden pienistä ja suurista raoista. Portaikot ja kulkutasot kirskuvat kiikkeryyttään, mutta ryhmän jäsenet ovat perusteellisesti kartoittaneet missä on turvallista liikkua. Samalla he ovat asentaneet tehtaalle ja sitä ympäröivälle pihamaalle ansoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ryhmän jäsenille, mutta tietämätön kulkija voi loukata itsensä niihin pahasti.

Verivalan varkaat ja keräilijät ovat lisäksi rahdanneet vuoden aikana tehtaalle kaikenlaista tavaraa, mistä voisi olla heille iloa tai hyötyä, kuten tietotekniikkaa, kalusteita, vaatteita ynnä muuta enempi vähempi tarpeellista.
Tehtaalla asuvat Verivalan jäsenet majailevat pääsääntöisesti sisätiloissa sen sopukoihin kyhäämissään pikku asumuksissa, mutta jotkut viihtyvät paremmin pihamaalla teltoissa tai vastaavanlaisissa suojissa.





⪼ Ryhmään ei hyväksytä muita kuin saarelta paenneita salaisen laboratorion uhreja.
⪼ Verivalan jäsenet ovat joko metaihmisiä tai kyborgeja, iältään lapsia, teinejä, aikuisia tai keski-ikäisiä (huomioi tässä milloin ja minkä ikäisenä hahmo saapui laboratorioon).
⪼ Verivalan jäseniltä löytyy kädestään tai muualta kehostaan henkilökohtainen kokeilunumero, joka merkattiin kaikille heti laboratoriolle tullessa. Laboratorion henkilökunta ei puhutellut heitä koskaan oikeilla nimillä, vaan antamillaan numeroilla. Numerot ovat väliltä 001-578 ja merkitsevät uhrien saapumisjärjestystä, eli 001 oli ensimmäinen ja 578 jäi viimeiseksi uhriksi ennen laboratorion tuhoutumista.
⪼ Verivalaan liittyessä kokeilunumeron yli tehdään viilto veitsellä, mikä kuvastaa hahmon sitoutumista ryhmään, niin sen jäseniin kuin tavoitteeseenkin.
⪼ Laboratoriossa työskennelleistä tieteilijöistä, hoitohenkilökunnasta tai vartijoista voi myös luoda hahmon. Nämä ovat Verivalan vihollisia ja kuuluvat ryhmän tappolistalle huolimatta siitä, työskentelivätkö he laboratoriolla pakotettuina vai vapaasta tahdostaan.